Sydän (egyptiksi ib) oli egyptiläisessä ajattelussa järjen ja tunteiden keskus. Palsamoinnissa sydän kuivatettiin ja se asetettiin takaisin paikoilleen vainajan rinnan alle, sillä uskottiin, että sydän punnittaisiin kuoleman jälkeen nk. Kahden totuuden salissa manalanjumala Osiriksen valvonnan alaisuudessa. Toiseen vaakakuppiin asetettaisiin totuuden jumalatar Maatia symboloiva strutsin sulka. Jos sydän painoi enemmän kuin sulka, se oli tullut painavaksi omistajansa elinaikanaan tekemistä synneistä ja se syötettiin Ammit-hirviölle, joka oli leijonan, virtahevon ja krokotiilin sekasikiö. Jos se oli samanpainoinen Maatin sulan kanssa, vainaja pääsi tuonpuoleiseen. Jos se oli kevyempi kuin Maatin sulka, vainaja pääsi Kahden totuuden salin neuvoston jäseneksi.
Aivojen merkitystä ajattelussa ei tuohon aikaan tiedetty, ja siksi ne poistettiin palsamoinnissa muiden elinten tavoin. Aivojen luultiin vain ohjaavan liikkeitä. Ihmisen uskottiin ajattelevan sydämellään. Ebersin papyrukseksi nimetyssä lääketieteellisessä tekstissä lukee:
- Johdanto lääkärin salaisuuteen; tieto sydämen toiminnasta ja itse sydämestä. On olemassa suonia, jotka johtavat kaikkiin raajoihin. Kun lääkäri painaa sormensa päähän, kurkulle, itse käsiin, käsivarsiin, jalkoihin tai mihin tahansa osaan ruumista, hän löytää sydämen, sillä sen suonet johtavat kaikkiin raajoihin.